Kutojan tupa ja räätälin verstas

Rakennuksen (rakennus 7) sisätiloissa esitellään ”tavallisen kansan” asumista 1910–1920-luvuilla. Tämän tyyppisissä taloissa asui usein kaksi perhettä. Rakennuksen toisessa päässä asui usein talon omistanut perhe, kun taas toinen pääty oli tyypillisesti vuokrattu toiselle perheelle.

Tässä tapauksessa talon isompi huone on sisustettu ”kutojan tuvaksi” jossa asui pieni perhe, jonka äiti teki kotona erilaisia tekstiilitöitä.

Rakennuksen toisen pään huoneeseen on sijoitettu räätälin verstas, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ”porstuanpohjakamari”, joka toimi räätälin asuinhuoneena. Räätälit olivat varakkuudeltaan varsin vaihtelevaa väkeä. Tyypillisesti varakkaimmat räätälit tekivät myös varakkaiden ihmisten vaatteita. Museokorttelin räätälin verstas- ja asuinhuonekokonaisuus edustaa vaatimatonta räätälin asumistasoa.

Tämä paritupapohjainen asuinrakennus on saanut nykyisen ulkoasunsa lähinnä 1870-luvulla, mutta on tätä vanhempi. Se on ollut muun muassa työmiesten ja käsityöläisten omistuksessa. Museokortteliin, Sorvarinkadun varrelta puretun asuintalon paikalle, se siirrettiin vuonna 1974.