Kuopijon kortteljmuseo
Kuopijon keskusta-aluveella ee viime vuessaan puolvälissä paljo muunlaesia taloja ollukaa kun puisia. Kivitalot kun rupes valtoomaan alloo, piätettiin perustoo museo yhteen parraeten säelyneestä korttelista. Piätös tehtiin 1972 ja kymmenen vuotta sen perästä kortteljmuseo aakastiin kaekelle kansalle.
Museoaluveen asuintaloesta kolome (rakennukset 1, 2 ja 3) ja ulukorakennuksista kaks (rakennukset 4 ja 5) on ihan alakuperäsillä paekoellaan. Nämä on piäosiltasa Kuninkaankavun ja Kirkkokavun varressa. Sorvarinkavun puoleisen sivun alakuperäset talot on enimmäkseen purettu. Paekalle on kuletettu kaapunnin keskusta-aluveelta neljä hirstalloo ja kaks hirs’aettoo.
Usseimmat rakennukset on tyyliltäsä 1800-luvun empirekaatta ja museo kokonaesuuvessaan kuvvoo empirerakentamisen soveltamista sisämuakaapunnissa. Tae ee ihan kaekki, nimittäen rakennukset 1 ja 11 joesta ensmäenen on jo pikkusen uuvempoo, kertaostyyliä malloova. Jäläkimmäenen tuas on vanahempoo, kustavilaesta tyyliä. On muuten toiseks vanahin säelynyt puutalo tässä kaapunnissa.
Rakennukset esittellöö nimenommaan mitenkä immeiset on ennen asunna tiällä 1700-luvun lopulta 1930-luvulle. Näötillä on lisäks suutarin, riätälin ja kutojan verstaat sekä rakennuksessa 11 olova apteekkimuseo. Paekallaan olovia sisustuksia entistettäissä ite rakennukset on ollu tärkein tietolähe. Vanahat mualit on tätä kaatta selevinnä. Ja arkistoesta on tietennii etitty lisätietoo. Irtaemen sisustuksen pohjana on ollu Kuopijon musejoon kerätyt esineet, joesta on sitten selekattu sopivinta. Valinnoessa on koetettu pittee pohjana perukirjoen ja vanahoen valokuvviin antamata tietoo vanahanaejan kuopijolaesten käättämistä tavaroesta.
Museokorttelin pihhoo kaanistaa perinteiset koristekasvit, niinkun esmerkiks sirreenit, ruusupuskat ja Jasmikkeet. Kukkapenkeissä jorottaa mm. ukonhattuja ja akileijjoja. Apteekin evustan yrttimuassa kasvatettaan tietennii entisaekasia mauste- ja liäkekasvija.
Rakennus 1.
Tämän assuintalon suunnittelj vuonna 1898 rakennusmestarj P.J. Pitkänen ja hirspytinki jutkottaa samolla sijoellasa vieläe. Tyyliltäsä on aekasa kertaosrakentamista, lähinnä uusrenessanssija. Tämän rakennuksen sisätiloja eijjou pallautettu vanahaa assuun, vuan siellä on museon näättelysali, kokkoustilat ja henkilökunnan työverstaeta. Näättelysalissa on alituiseen näätillä vanahoja valokuvija Kuopijosta sekä lisäks vaehtuvia näättelyjä.
Rakennus 2.
Tämä talo tuas on suanna nykysen asusa 1800-luvun puolessavälissä, mutta siinä on joetae osija samalla paekalla ennemmin olleesta rakennuksesta. Tyyli on empiretä, josta merkkinä mm. aamakatto, vaakalaatavuoraas, kuusruutuset ikkunat ja julukisivun pilasterijäsentely. Talo on ollu mm. tuomarin ja piiriliäkärin asuntona 1800-luvun lopulla. Sisällä on näkösällä kuopijolaesten kaappijaetten ja virkamiesten asumisen mallia toesta sattoo vuotta sitten. Lisäks on ihtesä Minna Canthin huone. Huoneen sisustus on melekein kaekki kirjailijalle aekanaan kuulunutta alakuperästä tavaroo.
Rakennus 3.
Entinen käräjätupa, jonka nykynen ulukoasu on peräsin vuosiin 1849 ja 1877 rakennustöestä. Siinä on kuitennii niinnii vanahoja hirsijä että osa suattaa olla jopa 1600-luvun puolvälissä kutakuinnii samalla kohalla olleesta Kuopijon ensmäesestä käräjätuvasta.
Rakennus 4.
Pitkänurkkanen ulukorakennus vuojelta 1849 on sekkii alakuperäsillä sijoellaan. Kirkkokavun puoleinen piäty on vuorattu vaakalaavotuksella katujulukisivun ilimeen taotta.
Rakennus 5.
Tämä pikkunen lankkuseenänen ja pulupettikattonen aetta on korttelissa ollu jo ihan alakujaan. Se on tehty meleko varmasti 1849, vuan tiijä vaekka oes vanahempikkii.
Rakennus 6.
Tämä 1800-luvulta oloa hirsaetta on kotosin osotteesta Puijonkatu 10. Liiterj, kaks makasiinija ja ulukohuussi. 1940-luvun assuun laetettu huussi on kaekille nähtävänä kesäaekaan.
Rakennus 7.
Tämän rakennuksen pohjakuava on paritupamallinen ja on alunperin Tulliportinkavun ja Käsjtyökavun kulumasta. Ulukoasu on 1870-luvulta, mutta ite talo on vieläe vanahempi. On ollu mm. työmiesten ja käsjtyöläesten omistuksessa. Sisätiloessa on 1900-luvun alakuvuoskymmeniin pienj riätälinverstas, riätälin makkuukammarj ja kutojan tupa.
Rakennus 10.
Pitkänurkkanen hirsaetta on 1800-luvulta ja köejjätty musejoon Tulliportinkavun ja Käsjtyökavun kulumasta. Alakujaan se on ollu kuopijolaesen Ranniinin kaappijassuvun omistama.
Rakennus 11, apteekkimuseo
Tämä jotakuinnii kakssattoo vuotta vanaha talo on Kuopijon säelyneistä taloesta vanahimpia. Se on siirretty musejoon vuonna 1987 Minna Canthin kavun ja Muaherrankavun kulumaaksesta. Alakujaan asumisseen tehty vuan onpa siinä pietty apteekkijakii. Museossa voep tutustua viime vuossaan alakuvuoskymmeniin apteekkii.
Rakennus 12.
Tämä pikkunen asuinmökki on tehty 1800-luvun puoljvälissä, mutta ulukoasussa on joetae piirteitä 1930-luvultakkii. Entinen osote olj Puijonkatu 29. Siellä se olj alakujaan kavun varressa, vuan siirrettiin 30-luvulla korttelin keskiosaan. Pikkusen kaapuntilaesperreen asumisesta 1930-luvulla suap jonniinmoesen käsityksen kun tutustuu keettijön, kammarin, etteisen ja vesjlosetin kokonaesuuteen. Monta nykyaejan mukavuutta olj jo tuohon aekaan: sähkö, vesjohto, viemärj, losetti ja patterlämmitys.
Rakennus 13.
Pohjakuavaltasa paritupamallinen asuintalo on alakujaan kotosin Snellmanninkatu 15:sta. Se on tehty ens alakuun puusepän verstaaks osapuillesa 1830, mutta myöhäesemppiren mukanen laatavuoraas on nuorempoo tekkoo. Rakennuksessa on suutarin verstas ja siihen liittyvä pienj porstuanpohjakammarj. Kammarin lisäks verstaan puolj toemi asuintiloena. Rakennuksen toesessa piässä on tehastyöläesperreen assuinhuone. Sisustus kuvvoo suunnilleen 1800-luvun loppua 1900-luvun alakua.
Kuopijon kortteljmuseo
Kirkkokatu 22, 70100 Kuopijo
puh. 044 718 2627, korttelimuseo@kuopio.fi
AAKI
ti–su klo 10–15
Muanantaesin ovet reikelissä!
Tekstin murrentaja: Olavi Rytkönen