NÄYTTELYT

• SUOMALAINEN RIVITALO

  SUOMALAINEN RIVITALO 1900–1960 – Työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi 30.3. – 24.10.2021 

  Onko rivitalo köyhän perheen omakotitalo, jossa on oma piha, mutta naapurit turhan lähellä?  

  Arkkitehtuurimuseon kiertonäyttely SUOMALAINEN RIVITALO – Työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi piirtää kuvan rivitaloasumisen kehityksestä 1900-luvun alusta vuoteen 1960. Näyttely kertoo suomalaisesta asuntopolitiikasta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista rivitaloasumisen kautta. Arkkitehtuurimuseon näyttely pohjautuu Riitta Nikulan samannimiseen kirjaan. 

  Näyttelyn rivitalokohteet ovat tunnettujen ja unohtuneiden mestareiden töitä eri puolilta Suomea, joiden avulla katsoja pääsee tutustumaan korkeatasoiseen arjen arkkitehtuuriin. Näyttelyä on laajennettu esittelemään myös kuopiolaisittain mielenkiintoisia rivitalokohteita vuosikymmenten varrelta.  

  60 vuoden ajanjakso esittelee rivitaloasumisen muutoksen tehtaiden ympärille rakentuneista työväen minimiasunnoista keskiluokan suosituksi omistusasumisen muodoksi. Elintason noustessa rivitaloista tuli tavallisia asuntoja, joissa vaadittiin asukkailta erilaisuuden sietämistä jopa enemmän kuin kerrostaloasumisessa. 
  

  

• Kaunottaren meikkipeili

  KAUNOTTAREN MEIKKIPEILI 11.11.2021-10.4.2022

  Japanilaisia ukiyo-e puupiirroksia Tuula Moilasen kokoelmasta

  Näyttelyn 60 aitoa puupiirrosta esittelee geishojen salattua maailmaa meikkipeilin takana. Kaunottaret olivat aikansa kuuluisuuksia, joiden hiusmalleja ja ehostustyylejä jäljiteltiin Edo-kauden Japanissa innokkaasti. Puupiirroslehtiset välittivät tietoa myös naisten käyttämistä muodikkaista kimonokuoseista ja kampauksista. Kaunotarkuvien ohella näyttelyssä voi tutustua kabuki-teatterin tähtinäyttelijöiden muotokuviin. Teatterissa vahvat maskit ja sukupuoliroolien sekoittuminen olivat osa näyttämön taikaa. Kaunottarista ja näyttelijöistä tehdyt taidokkaat puupiirroskuvat tarjosivat aikoinaan kansalaisille pieniä unelmointihetkiä arjen keskellä.

  Klassisten ukiyo-e puupiirrosten tenhovoima ei haalistu. Näyttelyn teokset ovat osa taidegraafikko Tuula Moilasen laajaa yksityiskokoelmaa. Japanilaisen taiteen ihailijalle ne tarjoavat kiehtovan tutkimuskohteen. Näyttelyn tuottavat Aasian taideperinteisiin erikoistuneet taidegraafikko, TaT, Tuula Moilanen ja taidehistorioitsija, kulttuurintutkija FT, Irene Wai Lwin Moe.

   

  NÄYTTELYSSÄ ESILLÄ SEURAAVIEN TAITEILIJODEN TEOKSIA

  Eishosai CHOKI (aktiivinen 1780-1809), Keisai EISEN (1791-1848), Chobunsai EISHI (1756-1829), Ichirakutei EISUI (aktiivinen 1790-1823), Kabukido ENKYO (1749-1803), Suzuki HARUNOBU (aktiivinen 1760-1770), HASHIGUCHI Goyo (1880-1921), Katsushika HOKUMEI  (1804-1830), Torii KIYOHIRO (n.1737-1776), Torii KIYOMASU (aktiivinen n.1690-n.1720), Torii KIYOMASU II (1706-1763), Torii KIYONAGA (1752-1815), Isoda KORYUSAI (n.1735-n.1790), Toyoharu KUNICHIKA (1835-1900), Utagawa KUNISADA (1786-1864), Toshusai SHARAKU (aktiivinen 1794-1795), Katsugawa SHUNCHO (aktiivinen 1780-luvulta n.1809), Katsukawa SHUNKO (1743-1812), Kubo SHUNMAN (1756-1829), Katsukawa SHUNSHO (1726-1792), Utagawa KUNIYOSHI (1798-1861), Utagawa TOYOKUNI (1769-1825), Utagawa TOYOKUNI III (Kunisada), (1786-1865), Utagawa TOYOKUNI (1769-1825), Ishigawa TOYONOBU (1711-1785), UEMURA Shoen (1875-1949), Kitagawa UTAMARO (1753-1806), Utagawa YOSHIIKU (1833-1904), YAMAKAWA Shuho (1898-1944)