• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Kuopionkorttelimuseo.fi

Kuopionkorttelimuseo.fi

  • Etusivu
  • TULE MUSEOON
    • KierrätysTaidetyöpaja
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • NÄYTTELYT
    • Museokodit
      • SÄÄTYLÄISKOTI
      • KUTOJAN TUPA JA RÄÄTÄLIN VERSTAS
      • MINNA CANTHIN SALONKI
      • APTEEKKI
      • 1930-LUVUN KOTI
      • SUUTARIN VERSTAS JA HELLAHUONE
      • PIHAPIIRI
    • Verkkonäyttelyt
    • Menneet näyttelyt ja tapahtumat
    • Medialle
  • KOE JA OPI
    • Tapahtumat ja opastukset
    • Omatoimiset museovierailut
    • Koulut ja päiväkodit
    • Verkkoaineistot
    • Lainattavat materiaalit
    • Ääniopas
  • KUOPION KORTTELIMUSEO
  • YHTEYSTIEDOT
  • Languages
    • по-русски
      • В сапогах сапожника
    • IN ENGLISH
      • In Shoemaker’s Shoes
    • SAVOKS

Lapikkaiden ja pikilangan valmistus

Lapikkaiden ja pikilangan valmistus

Uunin päällä on suutari Vihtori Heikkisen noin vuonna 1985 valmistamat kaksinokkaiset kääntövarsilapikkaat. Ne on tehty käsityönä nahkasta. Täyspitkän kääntövarren on katsottu periytyneen Ruotsin karoliiniarmeijan ratsastussaappaista. Tällaisia lapikkaita on tehty ajomiesten ja metsätyömiesten käyttöön. Kyseiset kengät ovat kiertäneet Kotiteollisuusyhdistyksen näyttelyissä ympäri Pohjois-Savoa. Täältä löydät lapikkaiden valmistuksen työvaiheet kuvakuvalta!

 

Lapikkaan valmistus

Kun suutari alkaa suunnitella kenkiä asiakkaalle, ensimmäiseksi mitataan asiakkaan jalat. Seuraavaksi valitaan sopiva lesti. Jos sopivaa lestiä ei löydy suutarilta valmiina sellainen voidaan myös valmistaa puusta. Suutarit saattoivat myös muokata valmista lestiä, kiinnittämällä siihen väliaikaista ”fylliä” eli täytettä, kuten nahkaa, pahvia tai puuta. Kenkien valmistus onkin mittatilaustyötä!

Ennen kenkien valmistuksessa käytettiin kotona tai nahkaruukissa valmistettua käsittelemätöntä parkkinahkaa. Nykyisin suutarit käyttävät pääasiassa teollista parkkinahkaa. Perinteisesti pieksukengät ommeltiin pikilangalla ja sian harjaksella. Sianharjaksien vaikean saatavuuden vuoksi osa suutareista siirtyi käyttämään neulaa. Suutarin pikeä myytiin pakkauksissakin, mutta pikeen oli myös omia reseptejä joka suutarilla. Entisaikoina on käytetty tervaa, mutta pikeä on voitu sekoittaa myös esimerkiksi rakennuspiestä ja parafiinista. Piki suojaa lankaa lahoamiselta ja tukkii naskalin tekemän reiän. Usein myös liimat tehtiin itse. Apteekista ostettiin raakakumia, josta liottamalla tehtiin liimaa. Vasta sotien jälkeen markkinoille tuli pikaliima eli kontaktiliima.

Suutareilla on jokaisella oma tyylinsä tehdä työtään ja samaan lopputulokseen voidaan päästä monella tavalla. Ompeleminen, sianharjasten kiinnittäminen pikilankaan sekä nahkojen ohentaminen vaatii harjoittelua. Esimerkiksi lapikkaan varret ommellaan kuivana, kun ääret (kengän sivut) ja kauto (kengän päällinen) taas kastellaan. Ammattitaitoinen suutari osaa arvioida, milloin nahka on sopivan kostea ommeltavaksi.

Suutarin käytössä ollut piirroskuva, johon merkitty kirjaimilla kengän eri osat edeten ylhäänltä alaspäin.
Lapikkaan osien nimitykset: A. Päärme eli kantinki B. Varsi C. Päällinen eli kauto, kausto tai kaato D. Solkiremmi, solki E. Ulkopohja F. Kanta G. Nauha H. Nahkatalla eli koroke I. Kengän sivut eli ääret v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU

Pikilangan valmistus:

  • Pikilangan vyyhteäminen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan vyyhteäminen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan katkaisu vyyhteämisen jälkeen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan katkaisu vyyhteämisen jälkeen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan oikaisu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan oikaisu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan kierre ja harjasta kohden oheneva pää (sukain) valmistetaan kiertämällä lankoja yhteen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan kierre ja harjasta kohden oheneva pää (sukain) valmistetaan kiertämällä lankoja yhteen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan kiertäminen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan kiertäminen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Vihtori Heikkinen kiertää pikilankaa v. 1982. Koko langan kiertäminen onnistuu parhaiten kuluneella housun polvella tai kankaaseen liimattua nahkalappua vasten. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Vihtori Heikkinen kiertää pikilankaa v. 1982. Koko langan kiertäminen onnistuu parhaiten kuluneella housun polvella tai kankaaseen liimattua nahkalappua vasten. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan kierto v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan kierto v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pikilangan pikeäminen pikilapulla v. 1982. Langan pikeäminen tapahtuu välittömästi kiertämisen jälkeen. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pikilangan pikeäminen pikilapulla v. 1982. Langan pikeäminen tapahtuu välittömästi kiertämisen jälkeen. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Harjaksen kiinnittäminen pikilankaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Harjaksen kiinnittäminen pikilankaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Kun kiertäminen päättyy, avataan tästä kohtaa kierre naskalilla ja harjas pujotetaan tästä läpi solmun tekemiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kun kiertäminen päättyy, avataan tästä kohtaa kierre naskalilla ja harjas pujotetaan tästä läpi solmun tekemiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lopuksi tehdään solmu, joka pitää harjaksen kiinni pikilangassa v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Lopuksi tehdään solmu, joka pitää harjaksen kiinni pikilangassa v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Pikilanka käsitellään steariinilla. Stearoitu lanka luistaa paremmin ommeltaessa ja steariini estää nahkan pikeentymisen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Pikilanka käsitellään steariinilla. Stearoitu lanka luistaa paremmin ommeltaessa ja steariini estää nahkan pikeentymisen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Tässä vielä piirroksena harjaksen kiinnittäminen: Pikilangan kiertäminen aloitetaan noin 5 cm harjaksen kärjestä ja päätetään lähelle harjaksen tyveä. Kohdasta, johon kiertäminen päättyy, avataan langan kierre naskalilla ja harjas pujotetaan läpi syntyneestä silmukasta. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Tässä vielä piirroksena harjaksen kiinnittäminen: Pikilangan kiertäminen aloitetaan noin 5 cm harjaksen kärjestä ja päätetään lähelle harjaksen tyveä. Kohdasta, johon kiertäminen päättyy, avataan langan kierre naskalilla ja harjas pujotetaan läpi syntyneestä silmukasta. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU

 

Lapikkaan valmistus:

  • Pitkävartisen lapikkaan kaavat v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pitkävartisen lapikkaan kaavat v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Suutari Vihtori Heikkisen ottama jalan mitta kengäntekoa varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Suutari Vihtori Heikkisen ottama jalan mitta kengäntekoa varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Suutari Vihtori Heikkinen leikkaa kääntövarrellisen lapikkaan vartta v. 1982. Kääntövarrellisilla lapikkailla on ollut ympäri Suomen eri nimityksiä. Heikkinen kutsui niitä ”roimakkaiksi”. Kainuussa lapikkaita nimitettiin roihuvarsiksi, Taivalkoskella roimavarsiksi, Etelä-Karjalassa taas riukuvarsiksi tai roikovarsiksi. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Suutari Vihtori Heikkinen leikkaa kääntövarrellisen lapikkaan vartta v. 1982. Kääntövarrellisilla lapikkailla on ollut ympäri Suomen eri nimityksiä. Heikkinen kutsui niitä ”roimakkaiksi”. Kainuussa lapikkaita nimitettiin roihuvarsiksi, Taivalkoskella roimavarsiksi, Etelä-Karjalassa taas riukuvarsiksi tai roikovarsiksi. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Ennen nahkan leikkaamista kaavan paikka merkittiin nahkaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Ennen nahkan leikkaamista kaavan paikka merkittiin nahkaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Suutari Vihtori Heikkinen leikkaa äären eli kengän sivujen nokasta nurkan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Suutari Vihtori Heikkinen leikkaa äären eli kengän sivujen nokasta nurkan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Päällisen (kauto) leikkaaminen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Päällisen (kauto) leikkaaminen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Varren suuhun ja taiteosan takahalkioon ommellaan koneella kantti v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Varren suuhun ja taiteosan takahalkioon ommellaan koneella kantti v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Reikäniitit kiinnitetään taiteosaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Reikäniitit kiinnitetään taiteosaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Taiteosan tikkaus v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Taiteosan tikkaus v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Päällisen (kauto) reunat ohennetaan ennen sen kiinnittämistä varteen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Päällisen (kauto) reunat ohennetaan ennen sen kiinnittämistä varteen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Päällinen kiinnitetään ompelua varten varren sisäpuolelle apukiinnityksellä v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Päällinen kiinnitetään ompelua varten varren sisäpuolelle apukiinnityksellä v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Päällinen ommellaan varteen läpipistoin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Päällinen ommellaan varteen läpipistoin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Päällinen ommeltu paikoilleen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Päällinen ommeltu paikoilleen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Seuraavaksi aloitetaan varren taakse ompelu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Seuraavaksi aloitetaan varren taakse ompelu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren saumaa ommeltaessa väliin laitetaan tere. Tere tehdään leikkaamalla varsinahasta kaitale, jonka reuna ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren saumaa ommeltaessa väliin laitetaan tere. Tere tehdään leikkaamalla varsinahasta kaitale, jonka reuna ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren sauma ommellaan sisäpuolelta aloittaen varren alapäästä v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Varren sauma ommellaan sisäpuolelta aloittaen varren alapäästä v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Varren takasauman ompelua ompelutelineen päällä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren takasauman ompelua ompelutelineen päällä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varteen laitetaan myös kantapään hierrelappu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varteen laitetaan myös kantapään hierrelappu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren takasauma on lähes valmis v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren takasauma on lähes valmis v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kun varren takasauma on ommeltu, tasoitetaan sisäsauma veitsellä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kun varren takasauma on ommeltu, tasoitetaan sisäsauma veitsellä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Seuraavaksi varsi käännetään oikeinpäin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Seuraavaksi varsi käännetään oikeinpäin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Ommeltu ja oikeinpäin käännetty varsi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Ommeltu ja oikeinpäin käännetty varsi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren ulkopuolelta leikataan pois ylimääräinen nahka (tere) pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren ulkopuolelta leikataan pois ylimääräinen nahka (tere) pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kannan takasauman ompelu v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kannan takasauman ompelu v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Kantakovikkeen reuna ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kantakovikkeen reuna ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kantakovikkeen reuna myös käännetään ennen paikalleen laittoa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kantakovikkeen reuna myös käännetään ennen paikalleen laittoa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kun kantakovike on valmis, se kiinnitetään takaompeleeseen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kun kantakovike on valmis, se kiinnitetään takaompeleeseen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kantakovikkeen kiinnittäminen takaompeleeseen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kantakovikkeen kiinnittäminen takaompeleeseen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Kengän sivut (ääret) kiinnitetään kengän päälliseen (kauto). Ensimmäinen ompelukerta (ohutommel) tehdään 3-säikeisellä pikilangalla v. 1978. Taitava suutari pystyy tekemään tämänkin ompelutelineellä – aloittelijan on helpompi käyttää lestiä. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kengän sivut (ääret) kiinnitetään kengän päälliseen (kauto). Ensimmäinen ompelukerta (ohutommel) tehdään 3-säikeisellä pikilangalla v. 1978. Taitava suutari pystyy tekemään tämänkin ompelutelineellä – aloittelijan on helpompi käyttää lestiä. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Kengän sivujen väljyys poistetaan kutistamalla kostutettua nahkaa v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kengän sivujen väljyys poistetaan kutistamalla kostutettua nahkaa v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Lapikkaan nokan ompelu. Nokan kovike laitetaan nokkaan ompeleen väliin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Lapikkaan nokan ompelu. Nokan kovike laitetaan nokkaan ompeleen väliin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Toiseen ompelukertaan käytetään 7-säikeistä pikilankaa (paksuommel). Paksuommel kiristetään suutarinrukkasia apuna käyttäen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Toiseen ompelukertaan käytetään 7-säikeistä pikilankaa (paksuommel). Paksuommel kiristetään suutarinrukkasia apuna käyttäen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Seuraavaksi kengän sivut (ääret) ja kengän varren takaosa sovitetaan paikalleen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Seuraavaksi kengän sivut (ääret) ja kengän varren takaosa sovitetaan paikalleen v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Ennen nilkan ompelun aloitusta kiinnitetään myös solki remmiin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Ennen nilkan ompelun aloitusta kiinnitetään myös solki remmiin v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Nilkkaa ommeltaessa solkiremmi ommellaan samalla saumaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nilkkaa ommeltaessa solkiremmi ommellaan samalla saumaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kun nilkkaa ommellaan kannan kohdalta, hierenahka laitetaan väliin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kun nilkkaa ommellaan kannan kohdalta, hierenahka laitetaan väliin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nilkan toiselle puolen ommellaan remmi, joka kiinnitetään solkeen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nilkan toiselle puolen ommellaan remmi, joka kiinnitetään solkeen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pystyompeleelle merkitään paikka v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pystyompeleelle merkitään paikka v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pystyompeleen ompelu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pystyompeleen ompelu v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Liika nahka leikataan pois kannan takaa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Liika nahka leikataan pois kannan takaa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Liika nahka leikataan pois kannan takaa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Liika nahka leikataan pois kannan takaa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nilkan ompelulangat päätellään nilkan sisään ja solkiremmien päät leikataan sisältä pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nilkan ompelulangat päätellään nilkan sisään ja solkiremmien päät leikataan sisältä pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lapikas ompeluvaiheen jälkeen v. 1978. Pohja puuttuu! Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Lapikas ompeluvaiheen jälkeen v. 1978. Pohja puuttuu! Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Ommellun kengän teräosa liotetaan vedessä ennen kengän lestille laittoa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Ommellun kengän teräosa liotetaan vedessä ennen kengän lestille laittoa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Sisäpohjan reunat leikataan lestin mittojen mukaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Sisäpohjan reunat leikataan lestin mittojen mukaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Sisäpohja naulataan kiinni lestiin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Sisäpohja naulataan kiinni lestiin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Sisäpohja on kiinnitetty lestiin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Sisäpohja on kiinnitetty lestiin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kenkä levitetään lestin laittoa varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kenkä levitetään lestin laittoa varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lesti laitetaan kenkään v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Lesti laitetaan kenkään v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän laittoa lestille v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengän laittoa lestille v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän laittamisessa lestille voi käyttää apuna vasaraa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengän laittamisessa lestille voi käyttää apuna vasaraa v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lapikkaan nokka vedetään tiukasti lestille ennen pinnauksen aloittamista v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Lapikkaan nokka vedetään tiukasti lestille ennen pinnauksen aloittamista v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lapikkaan pinnaus lestille aloitetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Lapikkaan pinnaus lestille aloitetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kaikki reunat pinnataan huolellisesti v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kaikki reunat pinnataan huolellisesti v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Kun pinnaus on valmis, leikataan kengän sivujen (äären) reunaan kolmiot v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kun pinnaus on valmis, leikataan kengän sivujen (äären) reunaan kolmiot v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kolmiot painetaan tasan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kolmiot painetaan tasan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nokka pinnataan loppuun v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nokka pinnataan loppuun v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän päällistä (kauto) ja kengän sivuja (ääriä) voi pinnausvaiheessa tasoitella lestille esimerkiksi vasaralla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Kengän päällistä (kauto) ja kengän sivuja (ääriä) voi pinnausvaiheessa tasoitella lestille esimerkiksi vasaralla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Nahkaa voi tasoitella myös silityspalikoilla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Nahkaa voi tasoitella myös silityspalikoilla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Tasoitteluun voi käyttää myös suutarinkäpälää v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Tasoitteluun voi käyttää myös suutarinkäpälää v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Jokaisella suutarilla on hieman oma tapansa tehdä kenkiä. Nahkan voi kuvioida jo tässä vaiheessa tai vasta pohjan tekemisen jälkeen. Kuvioraudan käyttö vaatii kuitenkin kostean nahan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Jokaisella suutarilla on hieman oma tapansa tehdä kenkiä. Nahkan voi kuvioida jo tässä vaiheessa tai vasta pohjan tekemisen jälkeen. Kuvioraudan käyttö vaatii kuitenkin kostean nahan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän päällisen (kauto) kuviointi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengän päällisen (kauto) kuviointi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Valmis kuvio päällisen (kauto) päällä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Valmis kuvio päällisen (kauto) päällä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän sivujen nahan kuivumisen jälkeen, kiinnitetään kengän sivut (ääri) lestille puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengän sivujen nahan kuivumisen jälkeen, kiinnitetään kengän sivut (ääri) lestille puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pinnausnaulat poistetaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Pinnausnaulat poistetaan v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Pohjaan laitetaan tasoitenahka v. 1982. Jos kenkien haluttiin narisevan tai naukuvan, tähän osaan saatettiin laittaa myös tuohenpala tai leppälevy. Kenkien narina on ilmentänyt muun muassa varallisuutta. Narinan tekeminen oli suutarien ammattisalaisuus. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjaan laitetaan tasoitenahka v. 1982. Jos kenkien haluttiin narisevan tai naukuvan, tähän osaan saatettiin laittaa myös tuohenpala tai leppälevy. Kenkien narina on ilmentänyt muun muassa varallisuutta. Narinan tekeminen oli suutarien ammattisalaisuus. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Välipohja kiinnitetään muutamilla puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Välipohja kiinnitetään muutamilla puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Välipohja leikataan oikeankokoiseksi ja reunat ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Välipohja leikataan oikeankokoiseksi ja reunat ohennetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Seuraavaksi laitetaan ranti kiinni puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Seuraavaksi laitetaan ranti kiinni puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohjanahka liotetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjanahka liotetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohjanahkaan piirretään pohja käyttäen kenkää mallina v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjanahkaan piirretään pohja käyttäen kenkää mallina v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohjanahka kiinnitetään puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjanahka kiinnitetään puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohja leikataan rantin mukaisesti, jonka jälkeen päälle kiinnitetään vielä toinen pohjanahka. Se veistetään samanmuotoiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohja leikataan rantin mukaisesti, jonka jälkeen päälle kiinnitetään vielä toinen pohjanahka. Se veistetään samanmuotoiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohja merkitään puunaulariviä varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohja merkitään puunaulariviä varten v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Rei’ityksen helpottamiseksi naskali liukastetaan saippualla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Rei’ityksen helpottamiseksi naskali liukastetaan saippualla v. 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Pohjaan tehdään reiät naulausta varten naskalilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjaan tehdään reiät naulausta varten naskalilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohja naulataan puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohja naulataan puunauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Naulattu kengänpohja v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Naulattu kengänpohja v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Puunaulojen päät vuollaan tasaisiksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Puunaulojen päät vuollaan tasaisiksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Seuraavaksi puunaulojen päät vielä raspataan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Seuraavaksi puunaulojen päät vielä raspataan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Raspin jälki siistitään lasinkappaleella v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Raspin jälki siistitään lasinkappaleella v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kannan alle laitetaan tasoitusranti v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kannan alle laitetaan tasoitusranti v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohjanahasta leikataan lisälappuja kantaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjanahasta leikataan lisälappuja kantaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nahkalaput naulataan kannan korokkeeksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nahkalaput naulataan kannan korokkeeksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kantalapusta leikataan liika pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kantalapusta leikataan liika pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kantakumi naulataan paikoilleen teräsnauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kantakumi naulataan paikoilleen teräsnauloilla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Naulat lyödään syvempään lyömärautaa apuna käyttäen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Naulat lyödään syvempään lyömärautaa apuna käyttäen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kannasta vuollaan liika pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kannasta vuollaan liika pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kanta raspataan tasaiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kanta raspataan tasaiseksi v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohjan reuna kinutetaan eli kiillotetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohjan reuna kinutetaan eli kiillotetaan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Ensiksi rintapakki (lestistä irtoava osa) otetaan pois kengästä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Ensiksi rintapakki (lestistä irtoava osa) otetaan pois kengästä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Sitten lesti poistetaan kengästä lestikoukkua apuna käyttäen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Sitten lesti poistetaan kengästä lestikoukkua apuna käyttäen v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengästä poistettu lesti ja rintapakki v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengästä poistettu lesti ja rintapakki v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Mikäli puunaulat ovat tulleet pinnipohjan läpi sisäpuolelle, ne raspataan pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Mikäli puunaulat ovat tulleet pinnipohjan läpi sisäpuolelle, ne raspataan pois v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kasteltu varsi oikaistaan lokille (eli varren sisään laitetaan puut, joita kutsutaan lokeiksi) v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kasteltu varsi oikaistaan lokille (eli varren sisään laitetaan puut, joita kutsutaan lokeiksi) v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Lokkien laittoa kengän sisään v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Lokkien laittoa kengän sisään v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kiilan työntö v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kiilan työntö v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Pohkeen varren ympärys tarkistusmitataan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Pohkeen varren ympärys tarkistusmitataan v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Käännetty ja kääntämätön varsi. Kuivumisen jälkeen vartta kiillotetaan silityspalikoilla ennen kääntämistä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Käännetty ja kääntämätön varsi. Kuivumisen jälkeen vartta kiillotetaan silityspalikoilla ennen kääntämistä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Kengän varsi taitetaan kaksinkerroin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Kengän varsi taitetaan kaksinkerroin v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren käännön voi viimeistellä vasaralla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren käännön voi viimeistellä vasaralla v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varren taakse laitetaan nauha v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varren taakse laitetaan nauha v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nauha pujotetaan varren taakse v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nauha pujotetaan varren taakse v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Nauhan päihin laitetaan tupsut v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Nauhan päihin laitetaan tupsut v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Valmiit tupsut nauhojen päässä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Valmiit tupsut nauhojen päässä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Varsilokit poistetaan kengästä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Varsilokit poistetaan kengästä v. 1982. Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
  • Numero lyödään kengän pohjaan v. 1982. Nyt lapikas on valmis! Kuva: Kari Jämsén / KUHMU
    Numero lyödään kengän pohjaan v. 1982. Nyt lapikas on valmis! Kuva: Kari Jämsén / KUHMU

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors
Filter by Categories
arkisto
Näyttelyt
Tapahtumat
Yleinen

Suutarin kengissä

  • Suutarin kengissä
  • Suutarointia vaihe vaiheelta
  • Kenkien huoltoa ennen ja nyt
  • Lapikkaiden ja pikilangan valmistus
  • Monenlaisia kenkiä
  • Suutarien ammattikunnasta
  • Taulun kahdet kasvot
  • Kahvia kaikelle kansalle

Footer

Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio

Puh. (017) 182 625 (lipunmyynti, neuvonta, opastusvaraukset)
s-posti: korttelimuseo(at)kuopio.fi

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmapalvelut ovat suljettuna kokoelmien muuton vuoksi 1.3.-31.12.2023.

Aukioloajat
ti–su klo 10–15, ma suljettu

Pitkäperjantaina 7.4. museo suljettuna.

Tiistaina 18.4. museo suljettuna henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi.

Pääsymaksut 8,00 / 5,00 €
Alle 18-vuotiaat maksutta

Copyright 2018
Kuopion kaupungin museot
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

  • facebook
  • instagram

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään