• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Kuopionkorttelimuseo.fi

Kuopionkorttelimuseo.fi

  • Etusivu
  • TULE MUSEOON
    • KierrätysTaidetyöpaja
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • NÄYTTELYT
    • Museokodit
      • SÄÄTYLÄISKOTI
      • KUTOJAN TUPA JA RÄÄTÄLIN VERSTAS
      • MINNA CANTHIN SALONKI
      • APTEEKKI
      • 1930-LUVUN KOTI
      • SUUTARIN VERSTAS JA HELLAHUONE
      • PIHAPIIRI
    • Verkkonäyttelyt
    • Menneet näyttelyt ja tapahtumat
    • Medialle
  • KOE JA OPI
    • Tapahtumat ja opastukset
    • Omatoimiset museovierailut
    • Koulut ja päiväkodit
    • Verkkoaineistot
    • Lainattavat materiaalit
    • Ääniopas
  • KUOPION KORTTELIMUSEO
  • YHTEYSTIEDOT
  • Languages
    • по-русски
      • В сапогах сапожника
    • IN ENGLISH
      • In Shoemaker’s Shoes
    • SAVOKS

Monenlaisia kenkiä

Monenlaisia kenkiä

Nämä lasten lapikkaat on valmistanut kyläsuutari Fredrik Sutinen 1900-luvun alkupuolella. Hän asui Mustinmäellä Leppävirralla, mutta kulki talosta taloon tekemässä kenkiä. Kiertelevä suutari noudettiin usein hevosella välineidensä kanssa. Suutarin tulo kohotti arkitunnelmaa – uusien kenkien teon ohessa kuultiin myös uutisia muista taloista. Kenkiin teetettiin Elorannan kaupassa Kuopiossa pohjanahkat. Leppävirran kylällä käytettiin parkissa varsinahkat. Lapikkaat ovat kippurakärkiset, pitkävartiset ja puolipohjatut. Kannoissa on kumiset kantalaput. Pohjat on kiinnitetty puunauloilla. Kenkien päällisessä on mustasta nahkasta valmistetut koristesuikaleet.

Nämä lapikkaat on teettänyt Kalle Hänninen sota-aikana rintamalla ammattisuutarilla. Lapikkaat ovat malliltaan pitkävartiset ja kippuranokkaiset. Pohja on kiinnitetty metalli- ja puunauloin, kantalappu metallinauloin. Kenkäosassa on painettua koristelua. Lapikkaiden käyttö sotilaspuvun jalkineina palautuu itsenäisyyden alkuun ja valkoisen armeijan luomiseen vuonna 1918. Ohjeiden mukaisesti suojeluskuntalaisten jalkineina olivat saappaat tai lapikkaat. Myös talvisodassa varusmiehen varustuksiin kuuluivat jalkineina nahkasaappaat tai lapikkaat. Todellisuudessa jalkineita riitti vain kolmannekselle. Sota työllisti niin yksittäisiä nahkureita, kenkätehtaita, keskusvankiloita kuin suutareita rintamalla!

Nämä lasten varsikengät on tehnyt suutarimestari Ananias Koponen tyttärentyttärelleen Annikki Koposelle. Kengät ovat nahkaiset nilkkapituiset varsikengät, joissa edessä molemmin puolin reiät nauhoja varten. Pohjissa on paksummasta nahasta leikatut kantapalat ja anturat. Kantalaput on kiinnitetty metallinauloin kun taas anturat puunauloin. Kengän kärjissä on nahkavahvisteet. Löydätkö suutarimestari Ananias Koposen kuvan suutarintuvan seinältä?

 

Herrojen pieksuista koko kansan lapikkaisiin

Suomessa on useita käsin valmistettavia perinnejalkineita, kuten tuohivirsut, lapikkaat ja supikkaat. Pieksu, supikas ja lapikas -sanoja on aiemmin käytetty toistensa vastineina. Saman tyyppisen mallinsa vuoksi niiden kaikkien voidaan katsoa kuuluvan pieksukenkä-perheeseen. Pieksuissa on vain yksi pohjanahka, josta muodostuu myös kengän sivut. Nykykäsityksen mukaan on kyse lapikkaista silloin, kun pieksuihin on ommeltu pohjat alle. Supikkaaksi tai lipokkaaksi nimitetään matalia kenkiä.

Yksipohjaisia pieksuja käyttivät talvijalkineena sekä sivistyneistö että tavallinen kansa 1800-luvulta aina pitkälle 1900-lukua. Pohjattujen lapikkaiden valmistus alkoi 1800-luvun lopulla kenkäteollisuuden synnyn jälkeen. Tällöin kenkätarpeet kehittyivät ja oli saatavilla kotimaisia ja ulkomaisia pohjanahkoja. Samoihin aikoihin hiihtäminen tuli uudelleen muotiin ja yksikärkinen lapikas (itäsuomalainen malli) sai rinnalleen kaksinokkaisen (länsisuomalainen malli) lapikkaan. Uusi malli soveltui erinomaisesti hiihtojalkineeksi. Lapikkaat olivat ahkerassa käytössä arjessa ja juhlassa.

Sotien jälkeen pieksukenkien ja lapikkaiden valmistus väheni ja ne menivät pois muodista. 1960-luvulla pieksukengät ja lapikkaat saavuttivat perinnejalkineen aseman. Tanhuharrastus työllisti suutareita kansallispukujenkin jalkineiden, supikkaiden, valmistukseen. Samalla säilyi taito valmistaa lapikkaita ja muita pieksukenkiä. Perinnejalkineita käytetään edelleen niiden persoonallisuuden ja ekologisuuden vuoksi. Kenkiä voi opetella valmistamaan myös itse harrastekursseilla.

Pieksuperheestä kertova grafiikka. Yksipohjaisista pieksuista haarautuu supikkaat eli matalat kengät sekä pieksusaappaat eli uilot. Pieksusaappaat kehittyivät myöhemmin lapikkaiksi.

Piirroskuvassa eriteltynä pieksun osat. Varsi, kauto, emäs, iltti ja ruoju eli varsi.
Pieksun osat. Kuva: Vuoristo 1954

 

Lapikkaita käytössä:

  • Todennäköisesti suojeluskuntalaisia, suutarimestari A. Koponen ja useita kippurakärkisiä lapikkaita. Suojeluskuntalaiset käyttivät jalkineina saappaita tai lapikkaita. Kuva: KUHMU
    Todennäköisesti suojeluskuntalaisia, suutarimestari A. Koponen ja useita kippurakärkisiä lapikkaita. Suojeluskuntalaiset käyttivät jalkineina saappaita tai lapikkaita. Kuva: KUHMU
  • Lapikkaat työjalkineina. Kirvesmiehet rakentamassa hirsisaunaa v. 1924 Kurolanlahdessa Maaningalla. Kuva: KUHMU
    Lapikkaat työjalkineina. Kirvesmiehet rakentamassa hirsisaunaa v. 1924 Kurolanlahdessa Maaningalla. Kuva: KUHMU
  • Uittomiehiä tukkilautalla (ponttuulla) Kinnulanlahdessa Maaningalla. Lapikkaita käytettiin myös uitoissa. Kengistä saatiin vesitiiviit rasvaamalla. Nahkainen jalkine oli myös käytännöllinen korjattavuutensa vuoksi. Kuva: KUHMU
    Uittomiehiä tukkilautalla (ponttuulla) Kinnulanlahdessa Maaningalla. Lapikkaita käytettiin myös uitoissa. Kengistä saatiin vesitiiviit rasvaamalla. Nahkainen jalkine oli myös käytännöllinen korjattavuutensa vuoksi. Kuva: KUHMU
  • Kokous Kuopion maalaiskunnan talossa v. 1920-1923 Maljalahdenkatu 18:ssa. Usealla osanottajalla on jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Kokous Kuopion maalaiskunnan talossa v. 1920-1923 Maljalahdenkatu 18:ssa. Usealla osanottajalla on jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Nilsiän suojeluskuntalaisia v. 1918 Victor Barsokevitschin ateljeessa kuvattavana. Usealla suojeluskuntalaisena on kuvassa jalkineena kippurakärkiset lapikkaat. Kuvassa oikealta Atte Pirinen, Verneri Lappalainen, Eino Pentikäinen, Jalmari Niemi, Emil Kokkonen, Pekka Pietikäinen, Hannes Pietikäinen, Juha Taskinen, Antti Taskinen. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Nilsiän suojeluskuntalaisia v. 1918 Victor Barsokevitschin ateljeessa kuvattavana. Usealla suojeluskuntalaisena on kuvassa jalkineena kippurakärkiset lapikkaat. Kuvassa oikealta Atte Pirinen, Verneri Lappalainen, Eino Pentikäinen, Jalmari Niemi, Emil Kokkonen, Pekka Pietikäinen, Hannes Pietikäinen, Juha Taskinen, Antti Taskinen. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Pohjois-Savon kansanopistolaisten ryhmäkuva v. 1896-1899 Halolassa Maaningalla. Eturivissä vasemmalla istuvilla jalkineina lapikkaat, lapsilla edessä nappikengät. Kuvassa 1. rivi vasemmalta 5. Augusta Mikander edessään Tellervo Mikander, 6. Hjalmar Mikander edessään Aarne Mikander. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Pohjois-Savon kansanopistolaisten ryhmäkuva v. 1896-1899 Halolassa Maaningalla. Eturivissä vasemmalla istuvilla jalkineina lapikkaat, lapsilla edessä nappikengät. Kuvassa 1. rivi vasemmalta 5. Augusta Mikander edessään Tellervo Mikander, 6. Hjalmar Mikander edessään Aarne Mikander. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Hiihtäjät (vasemmalta) 1. Kemiläinen Eero, 3. Niku Tapani (kilpailujen voittaja), 4. Eloranta Otto v. 1912. Eero Kemiläisellä on hiihtojalkineina lapikkaat, muilla paulapieksut (paulanauhoilla sidotut pieksut, pohjatut tai yksipohjaiset). Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Hiihtäjät (vasemmalta) 1. Kemiläinen Eero, 3. Niku Tapani (kilpailujen voittaja), 4. Eloranta Otto v. 1912. Eero Kemiläisellä on hiihtojalkineina lapikkaat, muilla paulapieksut (paulanauhoilla sidotut pieksut, pohjatut tai yksipohjaiset). Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Ryhmäkuva vesijohtotyömaalla 23.9.1914. Osalla jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Ryhmäkuva vesijohtotyömaalla 23.9.1914. Osalla jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Kaksi sotilasta kuvattavana ateljeessa v. 1918. Sotilaspuvun jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Kaksi sotilasta kuvattavana ateljeessa v. 1918. Sotilaspuvun jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Metsästäjä Hårdh metsästyskiväärin kanssa v. 1894. Metsästysjalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Metsästäjä Hårdh metsästyskiväärin kanssa v. 1894. Metsästysjalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Sotilas Antikainen lumipuvussa, sotilaspuvun jalkineina lapikkaat 6.3.1918. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Sotilas Antikainen lumipuvussa, sotilaspuvun jalkineina lapikkaat 6.3.1918. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Martti Boman ja 8 muuta sotilasta Barsokevitschin kuvaamossa v. 1918. Sotilaspuvun jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Martti Boman ja 8 muuta sotilasta Barsokevitschin kuvaamossa v. 1918. Sotilaspuvun jalkineina lapikkaat. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
  • Iisalmen Visan hiihtojoukkue 24.3.1919 Puijon talvikisoissa. Oikeanpuoleisilla henkilöillä jalkineina yksipohjaiset pieksut. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU
    Iisalmen Visan hiihtojoukkue 24.3.1919 Puijon talvikisoissa. Oikeanpuoleisilla henkilöillä jalkineina yksipohjaiset pieksut. Kuva: Victor Barsokevitsch / KUHMU

 


LÄHTEET:

Skön, Anu. 2018. Lapikasta lattiaan – Kansanomaisten kenkien aineellinen ja aineeton perintö. Pro Gradu. Kulttuurien osasto, kansatiede. Helsingin yliopisto.

Vuoristo, Osmo. 1954. Pehmeäpohjaisten nahkajalkineiden valmistus ja käyttö Suomessa. Laudaturkirjoitus kevätlukukaudella. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Topelia, arkistohuone. Helsingin Yliopisto. HY.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors
Filter by Categories
arkisto
Näyttelyt
Tapahtumat
Yleinen

Suutarin kengissä

  • Suutarin kengissä
  • Suutarointia vaihe vaiheelta
  • Kenkien huoltoa ennen ja nyt
  • Lapikkaiden ja pikilangan valmistus
  • Monenlaisia kenkiä
  • Suutarien ammattikunnasta
  • Taulun kahdet kasvot
  • Kahvia kaikelle kansalle

Footer

Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio

Puh. (017) 182 625 (lipunmyynti, neuvonta, opastusvaraukset)
s-posti: korttelimuseo(at)kuopio.fi

Aukioloajat
ti, to-su klo 10–17, ke 10–19, ma suljettu
Suljettu juhannuksena 24.–26.6.

Pääsymaksut 8,00 / 5,00 €
Alle 18-vuotiaat maksutta

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmapalvelut ovat suljettuina 3.2.2020–6.9.2022

Copyright 2018
Kuopion kaupungin museot
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

  • facebook
  • instagram

Copyright © 2022 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään