• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Kuopionkorttelimuseo.fi

Kuopionkorttelimuseo.fi

  • Etusivu
  • TULE MUSEOON
    • KierrätysTaidetyöpaja
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • NÄYTTELYT
    • Museokodit
      • SÄÄTYLÄISKOTI
      • KUTOJAN TUPA JA RÄÄTÄLIN VERSTAS
      • MINNA CANTHIN SALONKI
      • APTEEKKI
      • 1930-LUVUN KOTI
      • SUUTARIN VERSTAS JA HELLAHUONE
      • PIHAPIIRI
    • Verkkonäyttelyt
    • Menneet näyttelyt ja tapahtumat
    • Medialle
  • KOE JA OPI
    • Tapahtumat ja opastukset
    • Omatoimiset museovierailut
    • Koulut ja päiväkodit
    • Verkkoaineistot
    • Lainattavat materiaalit
    • Ääniopas
  • KUOPION KORTTELIMUSEO
  • YHTEYSTIEDOT
  • Languages
    • по-русски
      • В сапогах сапожника
    • IN ENGLISH
      • In Shoemaker’s Shoes
    • SAVOKS

Suutarien ammattikunnasta

Suutarien ammattikunnasta

Tämä on luultavasti saksalainen tehdasvalmisteinen lasten nappikenkä, joka on ollut mallikenkänä kaupassa. Nappikenkä oli tavallinen hieman varakkaammilla. Napit vetäistiin kiinni koukulla reiän läpi. Kengän vuori on sinivalkoraitaista puuvillapalttinakangasta. Lyhyt vartisessa kengässä on ulkosyrjällä neljä pientä puunappia, joilla varsi kiinnitetään. Lue täältä lisää suutariksi kouluttautumisesta ja suutarien historiasta Suomessa. Entä mikä on rajasuutari?

 

”Suutariks ei oo isopäesestä, sen ei kestä niskat allapäe.”

Suutari on perinteikäs käsityöammattilainen, joka suunnittelee, valmistaa ja korjaa jalkineita. Ammattimaisia suutareita oli 1700-luvulle asti vain kaupungeissa. Vielä 1900-luvun alussa ero suutaripalveluiden saannissa oli suuri maaseudun ja kaupunkien välillä. Monessa taloudessa jalkineet tehtiin itse. Suutarin työt kuuluivat perinteisesti miesten töihin. Suutarinopit siirtyivät joko isältä pojalle tai oppipoikakoulutuksen kautta. Itsenäiset yrittäjät eli suutarimestarit kouluttivat oppipoikansa ja kisällinsä. Suutarien työtä määritti ja valvoi ammattikuntalaitos vuoteen 1868, jolloin elinkeinot vapautettiin.

Kenkien tehdasmainen valmistus alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla. Vuonna 1917 perustettiin ammattiliitto, sillä huoli suutarien ammattitaidosta kasvoi. Osa suutareista oli nimittäin epävirallisia, itseoppineita rajasuutareita. 1920-luvulla alkoi suutarin ammatin koneellistuminen ja kaupungeissa kiertävät suutarit siirtyivät hiljalleen verstaisiin. Kenkäteollisuuden kehittymisen seurauksena kenkien valmistuttaminen suutarilla väheni ja suutarien ammatti alkoi suuntautua entistä enemmän korjaustoimintaan. Maaseudulla suutareiden kiertäminen sekä kotisuutarointi jatkui aina 1950-luvulle saakka.

Jalkineteollisuus kohtasi haasteita Suomessa 1990-luvulle tultaessa ja massatuotettujen jalkineiden valmistus on edelleen vähentynyt 2010-luvulle tultaessa. Vielä 1980-luvulla Suomessa tehtiin yli 10 miljoonaa paria kenkiä, nyt kenkäpareja lähtee maailmalle n. 1,5 miljoonaa. Suutariksi voi opiskella Kankaanpäässä tai Hämeenlinnassa sekä oppisopimuksella. Vielä 2019 suutareita on Suomessa 270.

Lisätietoja kengän käsityömäisestä valmistuksesta aineettoman kulttuuriperinnön wikissä:

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Keng%C3%A4n_k%C3%A4sity%C3%B6m%C3%A4inen_valmistus

 

Suutareita työssään:

  • Suutari Eemeli Martikainen työssään v. 1930-1939. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
    Suutari Eemeli Martikainen työssään v. 1930-1939. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
  • Suutarointia Kalapuron talossa Tuovilanlahdessa Maaningalla v. 1926-1928. Kuva: Ahti Rytkönen / KUHMU
    Suutarointia Kalapuron talossa Tuovilanlahdessa Maaningalla v. 1926-1928. Kuva: Ahti Rytkönen / KUHMU
  • Suutari Juho Tiilikainen työssään Keihäsniemellä Riistavedellä v. 1922. Kuva: Lauri Karttunen / KUHMU
    Suutari Juho Tiilikainen työssään Keihäsniemellä Riistavedellä v. 1922. Kuva: Lauri Karttunen / KUHMU
  • Suutarinverstas v. 1930 Pihkainmäellä Karttulassa. Kuva: KUHMU
    Suutarinverstas v. 1930 Pihkainmäellä Karttulassa. Kuva: KUHMU
  • Suutari Vihtori Heikkinen peri suutarintaidot isältään. Ensimmäiset kengät hän valmisti itselleen 11-vuotiaana seuraamalla sivusta isänsä työskentelyä. Kuvassa Vihtori Heikkinen vuonna 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Suutari Vihtori Heikkinen peri suutarintaidot isältään. Ensimmäiset kengät hän valmisti itselleen 11-vuotiaana seuraamalla sivusta isänsä työskentelyä. Kuvassa Vihtori Heikkinen vuonna 1978. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Suutari Vihtori Heikkinen v. 1978. Kun tehdasmainen jalkinetuotanto pakotti suutarit siirtymään muihin elinkeinoihin, Vihtori Heikkinen toimi 10-vuotta maanviljelijänä. Tuona aikana hän valmisti edelleen omat jalkineensa itse. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Heikkinen jatkoi perinnejalkineiden valmistusta ja ohjasi suutarintyökursseja. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
    Suutari Vihtori Heikkinen v. 1978. Kun tehdasmainen jalkinetuotanto pakotti suutarit siirtymään muihin elinkeinoihin, Vihtori Heikkinen toimi 10-vuotta maanviljelijänä. Tuona aikana hän valmisti edelleen omat jalkineensa itse. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Heikkinen jatkoi perinnejalkineiden valmistusta ja ohjasi suutarintyökursseja. Kuva: Juha Miettinen / KUHMU
  • Mestari- tai kisällikirjan luovutus v. 1940-1949. Kengällä pöydät, jotka on arvioitu ja joiden perusteella todisteeksi osaamisesta on myönnetty mestari- tai kisällikirja. Kuva: KUHMU
    Mestari- tai kisällikirjan luovutus v. 1940-1949. Kengällä pöydät, jotka on arvioitu ja joiden perusteella todisteeksi osaamisesta on myönnetty mestari- tai kisällikirja. Kuva: KUHMU
  • Kaksi suutaria v. 1910-1920. Kuva: Kustaa Kaunonen / KUHMU
    Kaksi suutaria v. 1910-1920. Kuva: Kustaa Kaunonen / KUHMU
  • Suutari Kalle Pitkänen 70 vuotissyntymäpäivillään vuonna 1939. Kalle Pitkänen oli kuuluisa suutari, runoilija ja työväenliikkeen aktiivi. Kuva: Otto Airaksinen / KUHMU
    Suutari Kalle Pitkänen 70 vuotissyntymäpäivillään vuonna 1939. Kalle Pitkänen oli kuuluisa suutari, runoilija ja työväenliikkeen aktiivi. Kuva: Otto Airaksinen / KUHMU
  • Korhosen jalkineliike Kauppakadun ja Savonkadun kulmassa. Kuvassa Itkonniemeläinen suutari Jussi Pirskanen työssä v. 1938. Kuva: KUHMU
    Korhosen jalkineliike Kauppakadun ja Savonkadun kulmassa. Kuvassa Itkonniemeläinen suutari Jussi Pirskanen työssä v. 1938. Kuva: KUHMU
  • Suutarin työssään Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
    Suutarin työssään Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
  • Suutari verstaassaan Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
    Suutari verstaassaan Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
  • Suutari verstaassaan Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
    Suutari verstaassaan Vaajasalon parantolassa v. 1960. Kuva: Tuttu Jänis / KUHMU
  • A.Heikuran suutarinverstaalla suutarit työssään v. 1923 Käkisalmella Karjalassa. Kuva: Eino Musakka / KUHMU
    A.Heikuran suutarinverstaalla suutarit työssään v. 1923 Käkisalmella Karjalassa. Kuva: Eino Musakka / KUHMU

 

Rajasuutarista tehdassaliin (1947)

Lyhytelokuva Rajasuutarista tehdassaliin (kesto 7:40). Vuonna 1947 valmistunut video kuvaa jalkinealan työtapojen ja -olojen muutosta, teollista jalkineiden valmistusta sekä nahka- ja kumityöntekijöiden järjestötoimintaa.
Kuvaus Reino Tenkanen, selostus A. Moisander.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors
Filter by Categories
arkisto
Näyttelyt
Tapahtumat
Yleinen

Suutarin kengissä

  • Suutarin kengissä
  • Suutarointia vaihe vaiheelta
  • Kenkien huoltoa ennen ja nyt
  • Lapikkaiden ja pikilangan valmistus
  • Monenlaisia kenkiä
  • Suutarien ammattikunnasta
  • Taulun kahdet kasvot
  • Kahvia kaikelle kansalle

Footer

Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio

Puh. (017) 182 625 (lipunmyynti, neuvonta, opastusvaraukset)
s-posti: korttelimuseo(at)kuopio.fi

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmapalvelut ovat suljettuna kokoelmien muuton vuoksi 1.3.-31.12.2023.

Aukioloajat
Ti–su klo 10–15, ma suljettu

Pääsymaksut 8,00 / 5,00 €
Alle 18-vuotiaat maksutta

Copyright 2018
Kuopion kaupungin museot
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

  • facebook
  • instagram

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään